Maahanmuuttajien työllistyminen tuottaa
Sijoittajat saavat mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskunnallisen ongelman ratkaisuun. Julkinen sektori maksaa vain, jos työllistymistavoitteet saavutetaan.
Suomeen tulleiden maahanmuuttajien määrä lähes kymmenkertaistui vuonna 2015. Äkillinen muutos rasitti myös valtion budjettia; kotouttamiseen sisältyvät suomen kielen kurssit ja muut opinnot ovat merkittävä kustannuserä. Hansel oli mukana kilpailuttamassa maahanmuuttajien työllistämiseen liittyvää hankehallinnointia keväällä 2016.
Työ- ja elinkeinoministeriö lähestyi haastavaa tilannetta uuden toimintamallin avulla. Maahanmuuttajille tarjotaan työvoimalähtöistä koulutusta. Tavoitteena on, että koulutettavat siirtyvät työelämään noin neljän kuukauden koulutuksen jälkeen. Koulutus jatkuu työpaikalla työn ohessa, ja siihen sisältyy niin kielen, kulttuurin kuin ammatillisten valmiuksien opiskelua.
”Pakolaistaustaisten maahanmuuttajien työllistyminen on perinteisesti hidasta. Tällä hankkeella haluamme nopeuttaa sitä. Vuoden 2015 tilanne oli mullistava, kun TE-keskuksille tuli lähes 7 000 uutta asiakkuutta”, TEM:n maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen taustoittaa.
Kolmivuotisen hankkeen aikana tähdätään vähintään 2 000 pakolaistaustaisen maahanmuuttajan työllistämiseen.
”Onnistuessaan hanke hyödyttää sekä maahanmuuttajia että yrityksiä. Työpaikkoja voi löytyä esimerkiksi rakennus-, kiinteistö-, palvelu-, ravintola-, hoiva- ja ICT-aloilta”, Hämäläinen visioi.
Rahoituksena yksityinen pääoma
Hanke toteutetaan tulosperusteisella rahoitussopimuksella eli Social Impact Bond (SIB) -mallilla, jonka Sitra on tuonut Suomeen osana vaikuttavuusinvestoimista. Sijoittajat rahoittavat toiminnan ja kantavat siihen liittyvät taloudelliset riskit.
Nopea työllistäminen säästää valtion työmarkkinatukea ja kotoutumiskoulutuksen kustannuksia sekä kasvattaa verokertymää. Jos hankkeen tavoitteet saavutetaan, ministeriö maksaa osan kertyvistä säästöistä rahastoon. Sijoittajat saavat takaisin pääomansa kohtuullisen tuoton kera.
TEM arpoi vuonna 2015 Suomeen tulleista maahanmuuttajista kaksi ryhmää. Työllistettävää ryhmää verrataan perinteisellä mallilla kotoutettaviin maahanmuuttajiin kolmen vuoden ajan. Ryhmien tuottamia verotuloja ja sosiaalitukien kuluja verrataan, ja hankehallinnoija saa puolet valtion saamasta säästöstä. Lisäksi hankehallinnoija saa pienen kiinteän korvauksen jokaisesta maahanmuuttajasta, joka läpäisee tietyn koulutustason.
Toimintamallissa sijoittajat saavat mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskunnallisen ongelman ratkaisuun. Julkinen sektori maksaa vain, jos työllistymistavoitteet saavutetaan.
Hansel apuna kilpailuttamisessa
Hansel avusti TEM:iä kilpailuttamaan hankkeelle hankehallinnoijan, jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa sopivien palveluiden pohdinta, kouluttajien ja työpaikkojen haku sekä sijoitusrahaston perustaminen. Hankehallinnoija myös markkinoi rahastoa ulkopuolisille sijoittajille, kuten säätiöille ja yksityishenkilöille. Riittävän pääoman kartuttua hankehallinnoija palkkaa maahanmuuttajille koulutusta tarjoavia yrityksiä ja etsii maahanmuuttajille työpaikkoja.
Hansel kilpailutti hankkeen vaikuttavuuskärjellä, ja kilpailutus oli monella tapaa innovatiivinen: ”Toimittajille annettiin poikkeuksellisen vapaat kädet tarjottavan ratkaisun ja toimintatapojen suhteen. Vain tuloksilla olisi merkitystä”, Hanselin kilpailuttamiskonsultti Pekka Alahuhta kertoo.
Tulosperusteinen hankinta oli TEM:ille uutta, joten vastaan tuli uudenlaisia haasteita. Vaikuttavuus häämöttää tulevaisuudessa, ja tulokset riippuvat hankehallinnoijan toiminnasta.
”Kilpailutusvaiheessa täytyi miettiä tarkasti, miten vaikuttavuus määritellään. Emme voineet kilpailuttaa tuotannon hintaa, vaan piti kilpailuttaa koko paketti”, Hämäläinen selventää.
”Hanselin kilpailuttamiskonsultti oli meille erittäin suuri apu.”
Hankkeessa maksetaan tehdyn työn lopputuloksesta ja vaikuttavuudesta, eikä siitä kuka tekee jonkin suorituksen halvimmalla.
Hankkeen yhteiskunnalliset vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen: ”Valtio maksaa puolet saamastaan säästöstä muutaman vuoden ajalta, mutta maahanmuuttajat ovat töissä työuransa loppuun asti. Hanke on vastuullinen myös yksilötasolla esimerkiksi aktivoinnin, työllistämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta”, Alahuhta muistuttaa.
